Tuloksiin hallituilla ja suunnitelluilla investoinneilla

Tämä on jatko-osa nro 3 aiemmin julkaistuun blogiin Energiatehokkuus täytyy tuoda näkyväksi

Arjen turvallisuustyötä voidaan tarkastella useammasta näkökulmasta. Yksi näkökulma on jakaa työ pidemmän tähtäimen turvallistamiseen (eli investointeihin) ja toimintatapojen kehittämiseen, jossa ensimmäisessä kohdassa keskitytään suuressa määrin tekniikkaan ja toisessa ihmisten muutosjohtamiseen, johon palataan osassa 4. Aivan vastaava jako olisi löydettävissä myös energiatehokkuustyössä. Yksi huomionarvoinen toimintamalli investointeihin liittyen on turvallisuuskoordinaattorin nimeäminen, kun hankkeen koko kasvaisi yli miljoonan euron. Vastaavaa energiatehokkuus(ET)roolia en ole energiainvestointien yhteydessä kohdannut, vaikka sen elinkaaren aikainen kustannusten säästövaikutus olisi hyvinkin suuri. Monet energiatehokkuushankkeet alkavat olla niin monimutkaisia, että päätoimisten ET-koordinaattoreiden nimeämistä voisi pitää perusteltuna.  

Toinen turvallisuuspuolella oleva toimintamalli, jonka soveltamista energiapuolelle olen pohtinut, on riskinarviointi. Riskinarvioinnissa pyritään ennakoimaan riskejä arvioimalla niiden vakavuutta ja todennäköisyyttä hyödyntämällä riskimatriisia. Vastaavan tyyppistä matriisia voisi hyödyntää esimerkiksi eri energiainvestointivaihtoehtojen  priorisoinnissa. Matriiseja voisi olla useampia ja niiden akselit voisivat taloudellisten lukujen lisäksi liittyä myös tuotantoon, käyttökustannuksiin, huoltovarmuuteen tai vaikkapa toimenpiteen pysyvyyteen. Toisaalta tässä yhteydessä voitaisiin arvioida, mitä riskejä liittyisi tilanteeseen, ettei jotain investointia tehtäisikään. Eli käytännössä toteutukseen menisivät ne toimet, joiden vaikuttavuus olisi suurin. Huomioitavaa tässä mallissa olisi kuitenkin se, että päätöksenteossa tulisi olla mahdollisimman laaja-alaisesti tietoa käytössä, jolloin hankkeiden suunnittelun laatu korostuisi.  

Turvallisuustyössä yksi hyvä työkalu tiedonjakoon ja erityisesti turvallistamishankkeiden edistämiseen ovat sisäiset OHS-auditoinnit. Vaikka lähtökohtaisesti auditointeja tehdään kunkin tehtaan toiminnan tason kehittämiseksi, on ne myös mahdollista valjastaa hyvien käytäntöjen jakoon tehtaiden välillä. Energiatehokkuustyössä vastaavalla ristiin auditoinnilla olisi mahdollisuus nostaa investointilistalle sellaisia asioita, jotka ovat toisessa tehtaassa hyväksi havaittuja prosessimuutoksia tai tehokkuustoimenpiteitä.   

Molemmissa aihealueissa, turvallisuudessa ja energiatehokkuudessa, investoinnit ovat tärkeässä roolissa, sillä ne ovat luonnollisesti pysyvämpiä kuin pelkästään henkilöistä riippuvien toimintatapojen kehittäminen. Toisaalta niihin liittyy aina kustannuselementti, joka voi hidastaa niiden toteutumista. Investointihakemusten hyvä valmistelu nousee varmasti tulevaisuudessa yhä merkittävämpään rooliin, sillä monessa yrityksessä täytyy olla jo valmiiksi neuvoteltu ehdollinen sopimus ennen kuin varsinainen päätös on mahdollista tehdä. Tämä puolestaan asettaa vaatimuksia myös suunnittelijoille, joiden on pyrittävä jo esisuunnitteluvaiheessa tuottamaan riittävän tarkat tiedot päätösten tueksi.

Osa 4 Tulevaisuus on muutoksenhallintaa julkaistaan 28.5.2020