EloTalk: Tulevaisuudessa korostuu se, mikä erottaa ihmisen koneesta
Kestävän tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan rohkeita tekijöitä. Keitä he ovat teknologia-alalla nyt ja keitä he ovat tulevaisuudessa? Toinen EloTalk-kausi käynnistyy keskustelulla siitä, millaisella teknologiaosaamisella maapallo pelastetaan, millaisessa muutoksessa insinöörityö on ja miksi inhimillisyydellä on koneiden valtaamassa maailmassa yhä tärkeämpi rooli.
Globaalien ongelmien, kuten luontokadon, ilmastonmuutoksen ja materiaalien riittämisen ratkaiseminen linkittyvät kaikki teknologiaan. Mutta mitä kaikille kestävän maapallon vaaliminen vaatii teknologian lisäksi ihmiseltä? Entä millaista osaamista tarvitaan maailmassa, jossa kehittynyt teknologia voi korvata ihmisen tekemän työn?
EloTalkin toisella kaudella yhdistämme teknologian ja humanismin sekä insinöörit ja tunteet. Tämän vuoksi ensimmäinen jakso on täynnä konkretiaa, toivoa ja raikkaita näkemyksiä, kun kestävästä tulevaisuudesta ja teknologiaosaamisesta istuvat keskustelemaan Teknologiateollisuuden kestävän kasvun johtaja Helena Soimakallio, tietokirjailija, keksijä ja tulevaisuuden selittäjä Perttu Pölönen sekä Elomaticin johtava asiantuntija Mika Kuhmonen ja projekti-insinööri Riikka Perälä.
Mitä teknologisemmaksi ja digitaalisemmaksi yhteiskunta kehittyy, sitä inhimillisemmiksi meidän pitäisi tulla, jotta teknologiaa käytetään viisaasti. Kaikki, mikä erottaa meidät koneesta, korostuu.
Millaisilla teknologioilla globaalit ongelmat ratkaistaan?
Insinöörien mukaan lähes mitä tahansa teknologisia haasteita voidaan ratkaista, kunhan rahoitus ja resurssit ovat kunnossa. Kun keskustellaan teknologian roolista vastuullisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa, suhde visionääristen puheiden ja ratkaisuiden toteutettavuuden välillä ei kuitenkaan aina ole selvää.
”Perinteisillä teknologioilla voidaan itse asiassa ratkaista ilmasto-ongelmat. Teknologia on olemassa, joten ratkaiseminen on vain raha- ja resurssikysymys”, Kuhmonen kertoo.
”Teknologialla voidaan ratkaista valtavia ongelmia. Digiteknologia voi tulla hyödyksi siinä, että se muuttaa tehokkaalla tavalla käyttäytymistä, jolloin ihmisiä voidaan esimerkiksi auttaa elämään kestävämmin”, tähdentää Pölönen.
Teknologioiden kehittäminen vaatii kriittistä keskustelua
Teknologian kehittyessä kiihtyvällä vauhdilla tarjolla on yhä parempia työkaluja globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Maailma myös digitalisoituu, ja sen myötä käytämme valtavasti aikaa erilaisten teknisten laitteiden parissa. Teknologiakeskustelussa olisikin tärkeää sallia myös kriittinen näkökulma. Onko uusi teknologia aina hyvästä? Entä miten teknologiat vaikuttavat ihmiseen?
Soimakallion mukaan teknologioiden käyttämisessä ja kehittämisessä kyse ei aina ole siitä, mitä teknologiaa käytetään tai millainen ratkaisu on, vaan keskustelussa on tärkeää ottaa esiin myös kulttuurin vaikutus teknologioiden käyttöön: ”It’s not about technology, it’s about culture. Kyse on siitä, miten käytämme teknologiaa ja millaisella ambitiolla haemme ratkaisuja.”
Kulttuuristen teemojen lisäksi teknologiasta puhuttaessa nousee esiin muitakin isoja aiheita, kuten valta ja vastuu. Insinööri voi työllään vaikuttaa esimerkiksi koko kehitettävän laitteen elinkaaren toiminnallisuuksiin.
”Teknologia on kyvykkyyttä, josta tulee valtaa, ja se luo vastuuta. Kenellä ja mistä vastuu on, kun puhutaan esimerkiksi käyttäytymisen muutoksesta, arvoista, algoritmeista tai ilmastosta?”, kysyy Pölönen.
Tulevaisuuden osaajilla korostuvat humaanit arvot
Kun maailma vaatii vastauksia valtaviin haasteisiin, keskustelu kulminoituu lopulta ihmiseen, joka ratkaisuja ja teknologiaa kehittää. Ihmiset ovat myös vastuussa sääntelystä, joka ohjaa vastuullisuuteen.
”Jos kymmenen vuotta sitten suunniteltiin öljyä ja turvetta käyttäviä voimalaitoksia, tänä päivänä suunnitteluprojektit ovat aivan toisen näköisiä poliittisen ohjauksen takia. Muutos on älytön, eikä se lopu”, valaisee Kuhmonen.
Globaaleja ongelmia ratkottaessa korostuu myös se, että on jo aika heittää romukoppaan uskomus siitä, että insinööriys tarkoittaisi vain exceliä ja kaavaa. Monimutkaisten ongelmien äärellä tarvitaan monenlaista osaamista, jossa poikkitieteellisyydellä ja -taiteellisuudella on arvoa. Esimerkiksi vastuullisuusteemat ja vaikutusten arviointi ovat tärkeässä roolissa nykypäivän teknologian kehittäjillä.
”Mitä teknologisemmaksi ja digitaalisemmaksi yhteiskunta kehittyy, sitä inhimillisemmiksi meidän pitäisi tulla, jotta teknologiaa käytetään viisaasti. Kaikki, mikä erottaa meidät koneesta, korostuu”, toteaa Pölönen.
Haluatko tietää lisää? Tutustu myös näihin artikkeleihin:
Mitä kestävän tulevaisuuden rakentaminen vaatii sekä ihmisiltä että teknologioilta, ja miksi insinöörejä tarvitaan tulevaisuudessakin? Tähän pureudutaan EloTalkin ensimmäisessä jaksossa yhdessä mm. Teknologiateollisuuden kestävän kasvun johtajan, Helena Soimakallion sekä tietokirjailija ja keksijä Perttu Pölösen kanssa. Kestävä tulevaisuus ei synny ilman rohkeita tekijöitä. Keitä he ovat teknologia-alalla nyt ja keitä he ovat tulevaisuudessa? Siitä puhumme, kun ammattina on ongelmanratkaisu.
EloTalk kausi 2
Elotalkin uusissa jaksoissa paneudumme teknologian rooliin vastuullisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Kyllä – yhteys näiden elementtien välillä lienee kaikkien tiedossa, vaikkei näkymä puheista tekoihin olekaan aina selkeä. Yhdistämmekin toisen kauden jaksoissa teknologian ja humanismin, maapallon kestävyyden ja ihmisten hyvinvoinnin, insinööritieteet ja tunteet.