14/01/2022
Energiavuosi 2021
Vuoden vaihtuessa seuraavaan on aina hyvä palautella mieleen, mitä mennyt vuosi sisälsi ja mitä uutta ja huomionarvoista se toi tullessaan. Energiavuosi 2021 oli varsin vaiherikas ja sisälsi monta aihetta, jotka tulevat värittämään myös alkavaa vuotta 2022. Seuraavassa mielestäni merkittävimpiä nostoja:
Glasgow’n ilmastokokous jätti ristiriitaisen fiiliksen
Viimeisin YK:n ilmastokokous järjestettiin Iso-Britannian Glasgow:ssa loka-marraskuun vaihteessa, ja keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Tämän Glasgow:n ilmastokokouksen lopussa julkaistu päätös kehotti maita päivittämään päästövähennystavoitteensa ja pitkän tähtäimen vähähiilisyyssuunnitelmansa alkavan vuoden aikana.
Samassa yhteydessä sovittiin, että etenemistä kohti Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitetta tarkastellaan jatkossa vuosittain. Kokouksen tulosten osalta hyväksi asiaksi koettiin osallistujamaiden sitoutuminen yhteiseen 1,5 asteen tavoitteeseen, mutta toisaalta moni taho olisi odottanut konkreettisempia toimia taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.
Energian hinta puhutti
Energian hinta nousi ensimmäisen kerran kunnolla pinnalle, kun Helen ilmoitti 30 %:n nostosta kaukolämmön hintaan. Tämä kirvoitti paljon keskustelua niin kuluttajien keskuudessa kuin lehdistössäkin. Yhtiö ilmoitti hinnan noston syyksi ”poikkeuksellisen voimakkaan polttoaineiden, päästöoikeuksien ja sähkön hinnan samanaikaisen nousun”.
Vastaavien haasteiden kanssa paini moni teollisuusyritys, joille loppuvuoden 2021 korkeat sähkön hinnat tulivat yllätyksenä. Korkeiden hintojen taustalla olivat hyvin moninaiset tekijät, kuten teollisuustuotannon palautuminen ensimmäisen koronavuoden jälkeen, lisääntynyt maakaasun käyttö Keski-Euroopassa, uusiutuvan energian osuuden lisääntyminen sähköntuotannossa sekä uusien sähkönsiirtoyhteyksien avautuminen Skandinaviasta Manner-Eurooppaan.
Huipussaan Suomen SPOT -hinnat kävivät 7.12.2021, jolloin yksittäisen tunnin maksimihinta oli 1000,07 €/MWh, päivän keskihinnan ollessa 469,03 €/MWh. Jos hinnan vaikutusta haluaa konkretisoida, tarkoittaa se sitä, että keskikokoisen kartonkikoneen sähkölasku tältä yksittäiseltä tunnilta oli noin puolet sen tunnin aikana tuottaman tuotannon arvosta.
Sana taksonomia tuli tutuksi suurelle yleisölle
Sana taksonomia tuli monelle vastaan ensi kerran, kun EU julkaisi keväällä 2021 ehdotuksensa kyseisestä luokittelujärjestelmästä. Pähkinänkuoressa EU-taksonomia on työkalu, jonka on tarkoituksena auttaa sijoittajia, yrityksiä ja liike-elämän toimijoita sekä EU:n jäsenvaltioita suuntaamaan rahaa toimenpiteisiin, jotka edistävät siirtymää vähähiiliseen, kestävästi toimivaan ja resurssitehokkaaseen yhteiskuntaan.
Eniten Suomessa keskustelua herätti taksonomian ulottuminen metsätalouteen. Suomi otti EU:n esitykseen kantaa, että sääntely menee metsäasioissa liian pitkälle. Suomi ja Ruotsi yhteistyössä vastustivat metsänhoidon kriteereitä, kun taas muissa jäsenmaissa kritiikki suuntautui esimerkiksi maakaasun ja ydinvoiman rooliin taksonomiassa (myös Suomi oli mukana lobbaamassa ydinvoiman puolesta). Osa maista ei myöskään pitänyt asetusta tarpeeksi kunnianhimoisena.
Kaiken kaikkiaan taksonomia tulee jatkossa ulottamaan ilmastotyön hankkeiden rahoitukseen. Rahoituksesta tuleekin välittäjävoima vauhdittamaan vihreää siirtymää, kun tulevaisuuden ilmastoriskit saadaan liitettyä rahoituksen hintaan.
Ilmastotuet liikkeelle ja uusia rahoitusmahdollisuuksia
Vuoden aikana keskusteluun nousi termi vihreä siirtymä, jolla tarkoitetaan siirtymää pois fossiilisten energialähteiden luomasta kasvusta kohti vihreisiin ratkaisuihin nojaavaa kasvua. EU:n tasolla tämä siirtymä on tarkoitus rahoittaa monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymisvälineestä. Rahoitettavista hankkeista 37 % on tuettava ilmastotavoitteita.
Käytännössä eri rahoituskanavia alkoi avautumaan vuoden aikana ja julkisuuteen tuli useita hankkeita, jotka tätä rahoitusta olivat saaneet. Huomionarvoista näissä rahoitettavissa hankkeissa on, että erityisesti on tuettu hankkeita, jotka suuntaavat vahvasti tulevaisuuteen ja hankkeisiin, joilla on vaikuttavuutta Suomen mittakaavassa.
Myös monen yrityksen kannalta tärkeä vaihe, eli uuden teknologian kaupallistaminen ja teknologian skaalaaminen, on huomioitu rahoituksessa. Hakuja avataan kovaa vauhtia myös alkavana vuonna ja lisää rahoitusta saaneita hankkeita julkaistaan varmasti, mikä tulee vauhdittamaan vihreää siirtymää käytännössä.
Yritykset liikkeelle ilmastotalkoisiin
Vuoden aikana julkaistiin hengästyttävä määrä erilaisia selvityksiä ja raportteja. Loppuvuonna omalta kohdaltani mielenkiintoisimmat selvitykset olivat Huoltovarmuuskeskuksen teettämä selvitys ”Öljyn ja kaasun merkitys varapolttoaineena” ja Gasgridin tuottama julkaisu ”Suomen vetytalouden mahdollisuudet”.
Vuoden 2020 puolella julkaistiin eri teollisuuden alojen vähähiilisyystiekartat, joista julkaistiin TEM:n toimesta keväällä yhteenveto. Moni teollisuuden ala onkin jo lähtenyt vahvasti edistämään toimialansa tiekartan toimia muodostamalla omia konkreettisempia tiekarttoja ja investointiohjelmia.
Ilahduttavaa on myös huomata, että yhä useampi yritys on sitonut omat ilmastotavoitteensa Science Based Targets -tavoitteisiin. Yleisesti yritykset ovat sitoneet tavoitteensa scope 1 & 2 osalta (kattaen suorat ja energiantuotannosta aiheutuvat ilmastopäästöt). Huomionarvoista on lisäksi, että muutamat edelläkävijäyritykset ovat ottaneet tavoitteisiinsa myös scope 3:n, jolloin tarkastellaan koko arvoketjua. Uskon, että yhä useampi yritys laajentaa tavoitteensa kattamaan myös arvoketjunäkökulmaa.
Hiilijalanjäljestä kohti hiilikädenjälkeä
Yksi isompaan tietoisuuteen noussut termi oli hiilikädenjälki. Kyseiselle termille ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, mutta hiilikädenjälkivaikutuksia on mahdollista tuottaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Vältetään olemassa oleva jalanjälki paremmalla ratkaisulla samaan asiaan tai luodaan kokonaan uusi tapa tuottaa myönteinen vaikutus (jota ei muuten tapahtuisi).
Tehtyjen selvitysten perusteella panostaminen hiilikädenjälkeen mahdollistaa Suomen teollisuudelle moninkertaisen vaikutuksen verrattuna siihen, että keskityttäisiin vain vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa. Toisaalta tätä kautta on mahdollista avata uutta liiketoimintapotentiaalia ja vallata markkina-asemaa puhtaan teknologian alalta. Myös suunnittelu- ja konsulttialalle hiilikädenjälki luo uusia mahdollisuuksia, sillä harvalla alalla yksittäinen asiantuntija pystyy tekemään omalla työllään vastaavan suuruisia positiivisia vaikutuksia.
Teknologiapuolella pinnalla olivat erityisesti lämpöpumput eri sovelluskohteisiin ja erilaiset lämmön varastointiratkaisut. Lämpöpumppuhankkeita lähti toteutukseen paljon sekä teollisuuteen että energiayhtiöille. Samaan aikaan erilaiset varastointiratkaisut tulevat yhä tärkeämpään rooliin, ja tallaisista hankkeista saimme lukea eri puolilta Suomea. Eniten pinnalla oli Vantaan energian paineellinen kalliovarasto, mutta vastaavan tyyppisiä hankkeita selvitettiin myös muualla päin maata.
Tuulivoiman osuus energiantuotannosta kasvoi uudelle tasolle vuonna 2021, ja lisää hankkeita julkaistiin pitkin vuotta. Suurin hanke julkaistiin Lestijärvelle, jonka vuosittaisen energiantuotannon on arvioitu olevan yli 1,3 terawattituntia, mikä vasta n. 2 % Suomen viime vuoden sähkön kulutuksesta. Mielenkiintoinen hanke on myös menossa Pirkanmaalla, jossa usean energiayhtiön yhteenliittymä pilotoi geotermisen lämmön mahdollisuuksia ja kannattavuutta. Loppuvuonna energiateollisuus julkaisi uuden suosituksen, jossa kaukolämmön (ensiöpuolen) menolämpötila pudotetaan 90 asteeseen. Tämä suunta tulee avaamaan mahdollisuuksia hyödyntää kiinteistöjen ja teollisuuden hukkalämpöjä yhä tehokkaammin.
Ydinvoima liikkumassa kahteen suuntaan
Kauan odotettu ”napin painallus” tapahtui Suomessa 21.12.2021 aamuyöllä, kun Olkiluoto 3:n reaktori käynnistettiin. Varsinaisen sähkön tuotannon on tarkoitus alkaa tammikuussa 2022 ja toimiessaan täydellä teholla se tulisi tuottamaan n. 15 % Suomen sähkön kulutuksesta. Samoihin aikoihin Energiateollisuus ry:n teettämän kyselyn mukaan ydinvoima on suositumpaa Suomessa kuin koskaan. Ydinvoiman käytön lisäämistä kannatti 50 prosenttia vastaajista, kun vuosi sitten osuus oli 42 prosenttia. Ydinvoiman mahdollisuuksia tarkastellaan myös osana lämmöntuotantoa. Eniten on ollut pinnalla Helen, joka tarkastelee SMR-teknologian hyödyntämismahdollisuuksia kaukolämmön tuotannossa.
Samaan aikaan Euroopassa mm. Saksa ja Belgia ovat luopumassa ydinvoimasta, kun taas Ruotsi tarkastelee tällä hetkellä kriittisesti nopeutettua ydinvoiman alasajoa. Mielenkiintoista nähdä, millainen rooli ydinvoimalle jatkossa energiajärjestelmään muodostuu.
Uudet avaukset vuonna 2021
Vuoden aikana tuli monia mielenkiintoisia avauksia, jotka suuntaavat pidemmälle tulevaisuuteen. Eniten pinnalla oli vetytalous, josta näkyvimpiä merkkejä olivat Vetyklusterin toiminnan lähteminen liikkeelle, julkaistut vetyhankkeet (esim. Harjavalta ja Naantali), SSAB:n Hybrit-hanke sekä keskustelu valtion roolista vetytalouden edistäjänä.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että suuruus on valttia vetytalouden hankkeissa ja tämän takia on tärkeää kehittää ennakkoluulottomasti yhteistyötä eri tason toimijoiden kanssa. Keskustelussa on myös noussut vahvasti tahtotila, että Suomen täytyy heti alusta lähtien tähdätä vedyn jalostamiseen ja korkeamman lisäarvon tuotteisiin, eikä päätyä vedyn bulkkituottajaksi Keski-Euroopalle.
Myös kiertotalousrintamalla tapahtui vuoden aikana paljon. Eniten olivat pinnalla kuidun jalostamiseen liittyvien start-up toimijoiden hankkeiden edistyminen kohti tuotantomittakaavaa. Lisäksi mielenkiintoisia avauksia olivat esimerkiksi Betolarin pörssilistautuminen ja muiden teollisuuden sivutuotteita hyödyntävien start-up toimijoiden ulostulot.
Mitä vuosi 2022 tuo tullessaan?
Kuten edeltä nähtiin vuonna 2021 tapahtui paljon energiasektorilla ja uskon vahvasti, että vuonna 2022 tulee tapahtumia ainakin yhtä vinhaan tahtiin. Jo nyt näemme, että vihreään siirtymään liittyviä investointihankkeita on todella paljon liikkeellä tai lähdössä liikkeelle. Tätä tulee edistämään myös erilaisten tukimuotojen jatkuminen.
Myös vetyyn liittyvä keskustelu tulee keräämään lisää kierroksia alkavana vuonna. Toisaalta uskon, että tietynlainen sumuisuus ja varianssi tulee jäämään osaksi energiasektoria ja markkinaa lähitulevaisuuteen. Tästä ehkä selkein esimerkki tulee olemaan sähkön hinnan suuret vaihtelut, vaikkakin perushintataso tullee laskemaan loppuvuoden 2021 hinnoista. Tähän meidän täytyy sopeutua ja toisaalta se tarjoaa myös paljon uusia mahdollisuuksia rohkealle.
Hyvää Energiavuotta 2022!
