18/06/2025

Kestävyyssääntelyn purkaminen sahaa omaa oksaa

Jaakko Mattila

Kirjoittanut

Jaakko Mattila
Sustainable Business Development Specialist

Kestävyyskriisi on monisyinen ilmiö, jossa kulkevat rinnakkain sekä vakavat globaalit haasteet että myönteiset kehitysaskeleet. Viime vuodet ovat tarjonneet molempia. Nyt huolta herättää Omnibus-aloite, joka uhkaa heikentää kestävyysraportoinnin laatua. Erityisen ongelmallista on, että aloite sivuuttaa arvoketjun tarkastelun – vaikka juuri arvoketjuissa syntyy suuri osa kestävyyden merkittävimmistä vaikutuksista.

EU:n kestävyyssääntely on herättänyt toivoa siitä, että markkinoita voidaan ohjata rohkeasti kohti vastuullisempaa johtajuutta – sellaista, jota yhteinen hyvinvointimme kipeästi kaipaa. Tämän murroksen keskiössä on CSRD-raportointi, joka ulottuu kaikille toimialoille ja tarkastelee kestävyyttä sen kaikissa ulottuvuuksissa. Muu sääntely rakentuu CSRD:n ympärille ja tukee sen tavoitteiden toteutumista, niin yritysten sisäisessä toiminnassa kuin niiden toimintaympäristöissä.

CSRD-raportoinnin tiedot ovat markkinoille kriittisen tärkeitä

Vertailukelpoinen, laadukas ja riittävä kestävyystieto on edellytys sille, että päättäjät voivat suunnata tulevaisuuteen vastuullisesti ja ennakoiden. Monilla toimialoilla kestävyysriskit ovat niin merkittäviä, että ilman selkeää tietopohjaa ei voida tehdä pitkäjänteisiä sijoituspäätöksiä tai säätää tarkoituksenmukaista lainsäädäntöä. Kun tietoa puuttuu, markkinat altistuvat äkillisille shokeille – ja nopeat reaktiot niihin voivat horjuttaa yhteiskunnallista vakautta. Panokset ovat siis poikkeuksellisen korkeat.

Valitettavasti lupaus riittävästä kestävyystiedosta on näinä epävarmoina aikoina osoittautunut heikoksi. Ympäripyöreiden CSRD-raporttien lisäksi Omnibus-aloite heikentää vastuullisen raportoinnin ja kestävyyspyrkimysten uskottavuutta. Kestävyystieto uhkaa jäädä pimentoon, eikä tulevien vuosien muutoksia pystytä ennakoimaan tarvittavalla tarkkuudella.

Omnibus-aloite aiheuttaa hämmennystä

Omnibus-aloitteen tavoitteena on yksinkertaistaa raportointia ja keventää yritysten hallinnollista taakkaa. Käytännössä seuraukset ovat todennäköisesti enimmäkseen kielteisiä, sillä CSRD-raportointivelvollisuuden voimaantulo lykkääntyy pääosin kahdella vuodella ja CSDDD*-direktiivin voimaantulo vuodella. Samalla arvoketjunäkökulmaa kavennetaan, toimialakohtaiset standardit poistetaan, ja CSRD:n vastuutaso pidetään “rajoitettuna” aiemmin kaavaillun “kohtuullisen” sijaan. Myös CSDDD-vaatimuksia heikennetään tuntuvasti.

Vain vahva lainsäädäntö luo reilut pelisäännöt kestävyyskustannusten jakamiseen. Ilman sitä ne toimijat, jotka välttelevät vastuuta, saavat epäreilun kilpailuedun. Arvoketju on kuitenkin nykyaikaisen liiketoiminnan selkäranka: ilman toimittajia ei ole tuotantoa, eikä ilman asiakkaita liiketoimintaa. Siksi vastuun on ulotuttava koko arvoketjuun – ei vain yrityksen omaan toimintaan.

Toimialakohtaisten standardien merkitys

Toimialakohtaisista raportointiohjeista luopuminen on ristiriidassa Omnibus-aloitteen omien tavoitteiden kanssa, sillä juuri nämä ohjeet voisivat tarkentaa raportointia, vähentää epäselvyyttä ja lisätä johdonmukaisuutta. Ne toisivat raportointiin kaivattua kohdennettavuutta, kun olennaiset tiedot kohdistuisivat niille toimialoille, joilla niillä on todellista merkitystä, ja tarpeettomat tietopyynnöt jäisivät pois. Samalla yrityksille, joilla on merkittäviä kestävyyshaasteita, asetettaisiin selkeämmät ja tiukemmat vaatimukset.

Sen sijaan kritiikki CSRD:n päällekkäisistä vaatimuksista ja epäselvistä ylätason ohjeista ovat täysin perusteltuja. Toisteisuus kuormittaa turhaan, ja ohjeistus jättää liikaa tulkinnan varaan. Ilman täsmällisiä toimialakohtaisia ohjeita raportointi uhkaakin jäädä pinnalliseksi – ja vaikuttavuus pelkäksi tavoitteeksi.

Elomatic jatkaa kestävyysraportoinnin kehittämistä

Me Elomaticilla pidämme asiakastyön tarkastelumme keskiössä myös muuttuvan sääntelyn, kuten Omnibus-aloitteen, keskellä. Kehitämme jatkuvasti kykyämme mitata, hallita ja parantaa kestävyyttä asiakasprojekteissamme, koska juuri siellä syntyvät toimintamme suurimmat vaikutukset. EU-taksonomian mukainen tarkastelu on meille kiinteä osa strategista kehitystä, ja kestävyysraportointi syntyy luontevasti osana tätä työtä. Samalla voimme jakaa tekemämme työn tuloksia myös laajemmalle yleisölle.

Todellinen edistys nojaa periksiantamattomaan yhteistyöhön ihmisten ja luonnon välillä. Siitä syntyvät ne kestävät innovaatiot, jotka eivät pelkästään sopeudu planetaarisiin rajoihin, vaan rakentavat niistä kilpailuetua. Kun prosessit ovat kunnossa, on raportoinnin kuorma pieni, ja juuri siksi sääntelyn tarjoama lisämotivaatio on tervetullutta. Tätä kehitystä ei tulisi rajoittaa – planeettamme rajat eivät jousta sääntelyn mukana.

* CSDDD:n tavoitteena on velvoittaa suuret yritykset tunnistamaan, ehkäisemään ja vähentämään ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia omassa toiminnassaan sekä koko arvoketjussaan – mukaan lukien alihankkijat ja tavarantoimittajat.

Haluatko tietää lisää?

Top Engineer
Levels of Sustainability

Sustainability has become a frequent topic in corporate discussions. However, there are clearly different levels of sustainability, ranging from ’weak’ to ’strong’, based on the actions taken by organizations. But what actions and mindsets define these different levels? And most importantly, what must we do to reach the strongest level?

Top Engineer
Insight: How do you think sustainability challenges will drive innovation in your field?

According to our experts, sustainability challenges are not just obstacles – they are catalysts for innovation across industries. Abhay Ranjan, CEO of Elomatic India, highlights that while sustainable practices face challenges, especially in developing economies, they also offer significant opportunities for long-term economic gains. Emilia Siltanen, Head of UX & Service Design, suggests leveraging by-products as a driver of new business growth. Senior Design Manager Ismo Hyvärinen delves into emerging technologies that advance sustainability in the marine industry.