Saimaannorppien keinopesä on innovaatio luonnon puolesta: ”Paras palaute on pesässä viihtyvä norppa”
Kuva: Arvi Tyni
Ilmastonmuutos uhkaa saimaannorpan pesintää. Elomatic on kehittänyt yhdessä Metsähallituksen, Itä-Suomen yliopiston ja Saimaa Groupin kanssa keinopesiä, jotka mahdollistavat norppien pesimisen myös yleistyvinä lumettomina talvina.
Kaikki sai alkunsa vuonna 2016 keltaisesta post it -lapusta, joka ilmestyi Elomaticin teollisen muotoilijan Jukka Mikkosen ja innovaatioasiantuntija Pekka Koivukunnaksen yhteisen työhuoneen seinälle. Lapussa oli kuvattu lyhyesti idea lasikuituisesta kuplasta, jossa saimaannorpat voisivat pesiä lumettomina talvina.
Lappu oli Elomaticin johtavan konsultin Sebastian Kankkosen käsialaa. Hän oli ennen lapun rustaamista kuullut televisiouutisista, että ilmastomuutoksen myötä leudontuvat talvet vaikeuttavat saimaannorppien pesintää. Se sai Kankkosen pohtimaan, mitä norppien pesimisen turvaamiseksi voisi tehdä.
”Olin varma, että kun kerron ideani keinopesän kehittämisestä Jukan ja Pekan kaltaisille innovaattoreille, he innostuvat ja keksivät ratkaisun”, Kankkonen kertoo.
Hän tiesi, että Mikkonen ja Koivukunnas olivat hänen tapaansa ilmastonmuutoksesta huolestuneita luonnonystäviä. Kankkonen kiittelee projektin käynnistämisestä myös Elomaticin silloista merenkulkuliiketoiminnan vetäjää Henrik Bachéria.
”Hän antoi meille luvan käyttää projektiin hieman työaikaa ennen kuin onnistuin hankkimaan rahoitusta.”
Kuvassa keinopesien kehittäjät Pekka Koivukunnas, Jukka Mikkonen ja Sebastian Kankkonen. Kuva: Sauvo Jylhä.
Kymmenen vuotta, seitsemän keinopesämallia
Alun perin keinopesien kehitystyö alkoi Itä-Suomen yliopistossa 2010-luvulla. Ensimmäinen, Taneli Porasen suunnittelema, kelluva keinopesä asennettiin Haukivedelle vuonna 2016.
Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, Mikkonen ja jo eläköitynyt Koivukunnas ovat ehtineet suunnitella seitsemän erilaista keinopesämallia eli kupumaista rakennelmaa yhdessä Metsähallituksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.
Yhteistyö sai alkunsa, kun Elomaticin kolmikko esitteli kehittelemänsä idean ruokopesästä Metsähallitukselle. Elomaticin idea sai innostuneen vastaanoton.
Ensimmäinen Elomaticin kehittelemä järviruo’osta valmistettu, jään päälle asetettava keinopesä asennettiin Saimaan Haukivedelle vuonna 2017, ja jo samana keväänä yhteen pesistä syntyi Kuhilaaksi nimetty kuutti.
Kankkonen, Mikkonen ja Koivukunnas ovat tuoneet keinopesien suunnitteluun ammattimaisuutta ja systemaattisuutta. Kehitystyön edetessä on käynyt selväksi esimerkiksi se, että pesien tulee olla kelluvia, ja että pelkästään luonnonmateriaaleista rakennettavat keinopesät eivät suojaa norppia riittävästi säältä ja pedoilta.
Kuhilas-kuutti syntyi ruokopesään vuonna 2017. Kuva: Juha Taskinen
Keinopesän kehitys vaatii testaamista
Keinopesät tarjoavat uhanalaiselle saimaannorpalle turvallisen pesimäpaikan. Suunnittelutyössä on otettu mallia norppien lumeen kaivamista, jäälle tekemistä pesistä. Näin norpille voidaan tarjota mahdollisimman autenttiset pesintäolosuhteet.
Pesässä on kolme keskeistä elementtiä: kelluva rakenne ja suojakupu sekä puomit, joilla pesä kiinnitetään rantakallioon, kiveen tai puihin. Kymmenessä vuodessa kaikkia elementtejä on kehitetty askel askeleelta eteenpäin, Mikkonen kertoo.
Pesän suunnittelu on ollut pitkäkestoinen tuotekehitysprojekti. Suunnittelun rinnalla on ollut tärkeää toteuttaa rakenteista, materiaaleista ja kokonaisista pesistä fyysisiä malleja ja prototyyppejä. Niiden avulla on tutkittu ratkaisujen toimivuutta käytännössä ja saatu palautetta suunnittelun ja pesien toteutuksen seuraaviin vaiheisiin. Esimerkiksi kupuun on kokeiltu monenlaisia materiaaleja pajusta vaneriin, peräkärryn kuomuun, suojapressuun ja alumiiniin.
”Erityisen haastavaa on ollut kiinnityspuomien kehittäminen mahdollisimman tarpeenmukaisiksi. Meni monta vuotta ennen kuin onnistuimme kehittämään puomit, joihin olimme tyytyväisiä”, Koivukunnas kertoo.
Lopputuloksena syntyivät säädettävät, elastiset teleskooppipuomit, jotka kestävät vaihtelevat tuuli-, jää- ja vesiolosuhteet. Suunnittelussa oli tärkeää huomioida myös se, etteivät puomit saa kolista, sillä ääni voi häiritä pesivää norppaa.
Lisäksi keinopesien kehityksessä on otettava huomioon pesän kelluvuus, hallittavuus ja siirreltävyys. Pesän tulee esimerkiksi olla riittävän kevyt, jotta ihmiset voivat siirtää sitä käsivoimin.
Keinopesämallit Donitsi ja JP, joka on saanut nimensä sen kehittäneiden Jukka Mikkosen ja Pekka Koivukunnaksen mukaan. Ensimmäinen kuva: Miina Auttila.
Yhteistyöllä tuloksiin
Vuosien varrella Mikkonen ja Koivukunnas ovat innovoineet, ideoineet, suunnitelleet, rakentaneet prototyyppejä sekä tehneet monenlaista kenttätyötä, kuten pesien asennusta ja varastoon siirtämistä. Mukana projektitiimissä on ollut joukko eri alojen ammattilaisia.
”Tiimissämme olevilta Itä-Suomen yliopiston ja Metsähallituksen norppatutkijoilta olemme saaneet arvokasta tietoa norppien käyttäytymisestä ja pesintäpaikoista”, Koivukunnas kertoo.
Suunnittelussa on pitänyt ottaa huomioon esimerkiksi se, että keinopesän täytyy olla pimeä, sillä valo häiritsee pesivää norppaa. Norppatutkijat ovatkin olleet mukana myös pesämallien suunnittelussa.
”Ja on meillä ollut apuna korinpunojakin, joka punoi pajusta suojakuvun yhteen malliin”, Mikkonen kertoo.
Hanke on saanut rahoitusta muun muassa EU:lta ja Yhteinen Saimaannorppamme LIFE -hankkeelta sekä pienmuotoisesti Metsähallitukselta ja Itä-Suomen yliopistolta. Vuonna 2022 rahoittajaksi liittyi Saimaa Group, joka valmistaa pesät nykyisin. Metsähallitus taas vastaa pesien asentamisesta ja huollosta.
Käytössä Elomaticin ideoimat donitsipesä ja JP-pesä
Nyt käytössä on kaksi pesämallia, joista toinen on Mikkosen ja Koivukunnaksen yhdessä Saimaa Groupin kanssa suunnittelema donitsipesä. Se otettiin käyttöön vuonna 2021.
Donitsipesä on saanut nimensä siitä, että sen polyeteenistä hitsatun kelluvan rakenteen keskellä on reikä, josta norppa nousee liuskaa pitkin sisälle pesään. Pesän makuualue ja seinät on vuorattu pehmeällä ja kestävällä huovalla, josta noppa saa otteen kynsillään kiiivetessään pesään sisään. Donitsipesän alumiinisen kuvun on suunnitellut ja rakentanut Saimaa Group.
Toinen käytössä oleva pesämalli on nimeltään JP-pesä, joka on nimetty kehittäjiensä eli Jukka Mikkosen ja Pekka Koivukunnaksen mukaan. JP-pesä otettiin käyttöön vuonna 2022. Sen kelluvan kehikon keskellä on makuualusta, jolle norppa pääsee kaivamalla tiensä makuualustan vieressä olevan jään läpi.
JP-pesä toimii pitkälti samalla periaatteella kuin alkuperäinen Porasen suunnittelema Taneli-pesä, mutta JP:ssä tekninen toteutus ja materiaalit on suunniteltu valmistusta ja pitkäaikaista käyttöä silmällä pitäen.
”Norppa havaitsee jäässä tummemman kohdan ja kaivaa itsensä jään läpi pesään eturäpylöidensä vahvoilla kynsillä. Niin se toimii luonnossakin lumikinoksiin pesiessään”, Mikkonen kertoo.
Projektista on tullut Mikkoselle ja Koivukunnakselle niin tärkeä, että he ovat tehneet osan kehitystyöstä omalla ajallaan vapaaehtoistyönä. Kaksikko on rakentanut prototyyppejä viikonloppuisin muun muassa Koivukunnaksen autotallissa. Edelleen he myös osallistuvat aktiivisesti keinopesien asennuksiin ja huoltoihin.
Keinopesät siirretään pesintäpaikoille joka vuosi. Saimaannorpan lisääntymisen varmistaminen vaatii paljon ihmistyötä: keinopesien huoltamista ja siirtämistä paikoilleen sekä apukinosten kolaamista.
Tavoitteena sata keinopesää
Tutkimuksista saadaan koko ajan tarkempaa tietoa siitä, miten pesät toimivat. Tuon tiedon perusteella pesiä kehitetään jatkuvasti paremmiksi – vaikka paras tilanne olisi tietenkin se, ettei keinopesiä tarvittaisi laisinkaan, Mikkonen huomauttaa.
Siihen hän, Koivukunnas ja Kankkonen eivätkä tutkijat kuitenkaan usko. Ennusteet viittaavat siihen, että ilmastonmuutoksen vuoksi talvet ovat tulevaisuudessa entistä leudompia.
Tänä keväänä keinopesiä asennettiin kaikkiaan 47 kappaletta Saimaan Haukiveden, Pihlajaveden, Suur-Saimaan, Luonterin ja Joutenveden alueille. Saimaa Group on lahjoittanut 100 keinopesää, joista osa on jo käytössä ja osa valmistuu myöhemmin. Tavoitteena on, että lähivuosina pesiä olisi alueella sata.
Pesänrakentajat tietävät onnistuneensa silloin, kun norppa hyväksyy pesän.
”Kun kohderyhmänämme on norppa, emme luonnollisesti saa suoraa palautetta tekemistämme ratkaisuista. Siksi paras palaute on pesässä viihtyvä ja pesivä norppa”, Mikkonen sanoo.
Keinopesissä arvioidaan syntyneen tähän mennessä noin 15 kuuttia, mutta tulevaisuudessa määrä kasvaa. Talvet jatkavat lämpenemistään, ja jos lunta ei ole tarpeeksi ja järvet eivät jäädy, ei norpille voida kolata pesimistä helpottavia apukinoksia. Silloin tarve keinopesille on akuutti.
In the first episode of Engineering Pulse, Elomatic’s Karoliina Joensuu sits down with Antti Arasto, Vice President at VTT, to talk about what makes innovation actually happen inside organizations. They explore the role of trust, the value of failure, and why informal moments often matter more than formal processes.
Tero-Seppo Tuomela, Senior Vice President at Elomatic, has spent over two decades at the company. Today, his primary focus is making innovation happen systematically, not by chance. In a time of compounding disruptions, he sees systematic innovation management more urgent than ever.
Meillä on toimistoja ja edustajia Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Pääkonttorimme sijaitsevat Suomessa ja Alankomaissa. Toimistojemme ja edustajiemme yhteystiedot löytyvät täältä.
