Yhdysvaltojen kilpailukyky merenkulussa palautetaan telakoita kehittämällä

Geopoliittinen tilanne on muuttunut. Kiristyneet jännitteet, sota Ukrainassa, Lähi-idän epävakaus ja Kiinan nousu maailman johtavaksi laivanrakentajaksi ovat pakottaneet länsimaat arvioimaan asemansa uudelleen. Yhdysvalloissa tilanne on erityisen kärjistynyt. Kysyntä kauppa- ja valtionaluksille kasvaa, mutta telakkakapasiteetti on niukkaa, osaajia on liian vähän ja toimitusketjut ovat alttiita häiriöille. Vuosikymmenten globalisaatio on lisännyt riippuvuutta ulkomaisista toimittajista, ja samalla kotimainen laivanrakennusosaaminen on päässyt rapautumaan.

Kilpailu arktisesta alueesta on jo käynnissä

Kiina, Etelä-Korea ja Japani rakentavat yhdessä noin 90–95 prosenttia maailman uusista kauppalaivoista. Yhdysvallat, Kanada ja EU-maat yrittävät kuroa eroa umpeen politiikkatoimilla, tuilla ja pitkäaikaisilla laivastohankkeilla.

Yhdysvalloille keskeinen panostus on jäänmurtokyky. Arktisen alueen strateginen ja taloudellinen merkitys kasvaa, ja kun merenkulku siellä lisääntyy ja kilpailu kiristyy, valtiot investoivat arktisiin aluksiin. Niitä tarvitaan suvereniteetin ja turvallisuuden turvaamiseen, luonnonvarojen hyödyntämiseen, tutkimukseen, pelastustoimintaan ja koko alueen saavutettavuuteen.

Vastatakseen tähän Yhdysvallat, Kanada ja Suomi allekirjoittivat vuonna 2024 ICE Pactin, kolmen maan välisen jäänmurtajayhteistyön sopimuksen. Kyse ei ole vain alusten rakentamisesta. Tavoitteena on kasvattaa teollisuuskapasiteettia, vahvistaa työvoiman osaamista, tiivistää turvallisuus- ja talousyhteistyötä ja lujittaa läsnäoloa arktisella alueella. Sopimus nojaa kolmeen pilariin: tietojenvaihtoon, yhteiseen työvoiman kehittämiseen ja avoimeen malliin, jossa liittolaiset voivat suunnitella ja hankkia jäänmurtajia osallistujamaiden telakoilta.

Sama ajattelu näkyy Kanadan ”Build-Partner-Buy”-mallissa, jota sovelletaan laajemmin puolustus- ja huoltovarmuushankkeissa. Malli laittaa kotimaisen teollisuuden etusijalle, hyödyntää luotettujen liittolaisten kumppanuuksia ja turvautuu ulkomaiseen osaamiseen vain tarvittaessa. Molemmissa tavoite ulottuu yksittäisiä aluksia pidemmälle. Kyse on teollisuuden, työvoiman, toimitusketjujen ja kumppanuuksien vahvistamisesta pitkällä aikavälillä.

Aloitteiden takana on yksinkertainen totuus. Merenkulun suorituskyky rakentuu viime kädessä riittävän infrastruktuurin varaan. Sama haaste koskee nyt Yhdysvaltoja: kunnianhimoiset tavoitteet ja uudet investoinnit eivät tarkoita mitään, jos aluksia ei kyetä suunnittelemaan, rakentamaan ja toimittamaan tehokkaasti ja suuressa mittakaavassa.

Raha yksin ei riitä

Yhdysvallat julkaisi presidentillisellä asetuksella merenkulun toimintasuunnitelman. Se on yksi kunnianhimoisimmista teollisuuspoliittisista hankkeista vuosikymmeniin, ja sen tavoitteena on rakentaa kansallinen laivanrakennuskapasiteetti uudelleen.

Lähtötilanne on karu. Laajamittaiseen uudisrakentamiseen kykeneviä telakoita on vain kourallinen, vaikka korjaus- ja huoltolaitoksia on enemmän. Erikoistuneessa sotilas- ja valtionlaivanrakennuksessa osaaminen on maailmanluokkaa, mutta kaupallisessa laivanrakennuksessa Yhdysvallat jää kauas esimerkiksi Aasiasta.

Pelkkä raha ei riitä, sillä ongelmat ovat rakenteellisia. Yhdysvaltojen valtion tarkastusvirasto (Government Accountability Office) on toistuvasti nostanut esiin samat asiat: epävakaat vaatimukset, heikon budjetinhallinnan ja toimimattomat hankintakäytännöt. Ilman näiden korjaamista tuotantoa on vaikea kasvattaa, investoitiin rahaa kuinka paljon tahansa.

Telakka on muutakin kuin rakennuspaikka

Monet yhdysvaltalaiset telakat toimivat yhä tilaratkaisuilla ja tuotantovirroilla, jotka on suunniteltu aiempien sukupolvien laivanrakennukseen. Ne eivät tue modulaarista rakentamista eivätkä rinnakkaisia työnkulkuja. Digitaalisten työkalujen käyttöönotto on monella telakalla vasta alussa, eikä niistä saada täyttä hyötyä, koska eri järjestelmät eivät keskustele keskenään läpi koko prosessin.

Kun yhtenäinen digitaalinen tietopohja puuttuu, suunnittelun, hankinnan, tuotannon ja ylläpidon välille syntyy katkoksia. Seurauksena on heikompi tehokkuus, suuremmat viiveet ja korkeammat kustannukset. Nykyaikainen laivanrakennus ei ole vain fyysistä rakentamista. Se on koordinointia ja integraatiota läpi koko projektin elinkaaren.

Optimointi ratkaisee sen, mihin raha ei yksin pysty

Optimointi ei korvaa investointeja kapasiteettiin, mutta se ratkaisee, muuttuvatko investoinnit oikeaksi tuotannoksi. Alusten toimittaminen ajallaan ja budjetissa vaatii muutakin kuin hyvän suunnitelman. Se vaatii prosesseja ja työnkulkuja, joilla muutoksia hallitaan ja monimutkaisia, usein globaaleja toimitusketjuja koordinoidaan.

Tässä optimoinnilla on suurin vaikutus. Yksittäisten työkalujen sijaan kannattaa katsoa kokonaisuutta: rakentaa uudelleen koko toimintamalli, kytkeä suunnittelutieto ja tuotanto yhteen digitaalisella selkärangalla ja luoda työnkulut, jotka toistuvat ja skaalautuvat. Esimerkiksi Vessel Construction Manager -malli jäsentää, miten suunnittelusta siirrytään tuotantoon, ja korjaa juuri niitä koordinaatio-ongelmia, joista kustannus- ja aikatauluylitykset tyypillisesti syntyvät. Toimivin lähestymistapa kattaa koko elinkaaren konseptista tekniikkaan, hankintaan ja tuotantoon. Kun suunnittelu ja toteutus räätälöidään kunkin telakan tarpeisiin, tehottomuus vähenee ja projektit sujuvat paremmin.

Teoriasta käytäntöön

Viimeaikaiset projektit osoittavat, mitä optimoinnilla voi saavuttaa. Seaspan Vancouver Shipyardilla tuimme siirtymää manuaalisesta, kokemukseen nojaavasta kokoonpanosuunnittelusta sääntöpohjaiseen ja automatisoituun järjestelmään. Elomaticin tytäryhtiön Cadmaticin ratkaisujen avulla Seaspan otti käyttöön tehokkaamman vaiheistuksen ja kehittyneemmät suunnittelumenetelmät. Näin suunnitteluosaaminen saatiin toistettaviksi prosesseiksi ja toiminta skaalautui paremmin myös vaativissa hankkeissa, kuten Kanadan rannikkovartioston monitehtäväjäänmurtajaprojektissa.

Samoja periaatteita sovelletaan nyt uuden Polarstern-jäänmurtajan rakentamiseen. Yhteistyössä TKMS:n kanssa tarjoamme teknistä ja telakkakonsultoinnin tukea ja rakennamme keskitettyä digitaalista alustaa. Se yhdistää suunnitteludatan, mahdollistaa hallitun muutoksenhallinnan ja yhtenäistää suunnittelun, hankinnan ja tuotannon. Lopputuloksena projekti etenee kestävämmin ja tehokkaammin, ja malli kestää myös seuraavan sukupolven alusten monimutkaisuuden.

Tulevaisuuden näkymät

Yhdysvalloilla on nyt poliittinen tahto, selkeä investointisuunnitelma ja kiistaton tarve rakentaa meriteollisuutensa uudelleen. Se on hyvä alku. Mutta kilpailukyky merenkulussa ei ratkea sillä, mitä rakennetaan, vaan sillä, miten tehokkaasti telakat toimivat. Juuri siksi optimointi ei ole vapaaehtoinen lisä. Se on edellytys sille, että investoinnit muuttuvat kestäväksi kapasiteetiksi ja toimivaksi tuotannoksi.