Näin onnistut elintarvike­teollisuuden investoinnissa

Investointi uuteen laitokseen tai tuotantolinjaan on iso päätös. Onnistuminen ei riipu pelkästään oikeista teknologiavalinnoista, vaan esimerkiksi hankkeen vaiheistuksen ymmärtämisestä ja hyvästä projektinhallinnasta. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä kannattaa huomioida ennen hankkeen käynnistymistä ja sen alkuvaiheessa, jotta investoinnin suunnittelu ja toteuttaminen sujuu tavoitteiden mukaisesti.

Onnistunut elintarviketeollisuuden investointi edellyttää oikeita ratkaisuja tuotantoprosessin, teknologian, henkilöstön, viranomaisvaatimusten ja tulevaisuuden kasvutarpeiden näkökulmasta. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus ratkaisee, kuinka hyvin investointi palvelee liiketoimintaa myös vuosien päästä.

Tyypillisesti suunnittelu- ja konsultointitoimisto otetaan hankkeen suunnitteluun mukaan myöhään, vaikka yhteistyö kannattaisi aloittaa heti alkuvaiheessa. Kun hankkeen tavoitteet, laajuus ja toiminnan luonne on jo lyöty lukkoon, on vaikea enää vaikuttaa kokonaisuuteen.

Oikea-aikaisella suunnittelulla voidaan myös varmistaa, että investointi ajoittuu tuotannon kannalta järkevästi. Kun muutokset, asennukset ja käyttöönotot suunnitellaan osaksi kokonaisuutta jo varhaisessa vaiheessa, voidaan minimoida tuotannon keskeytykset ja varmistaa, että liiketoiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi myös investoinnin aikana.

Hanke etenee vaiheittain, eikä vaiheiden yli kannata hypätä

Investointihanke rakentuu vaiheista: ensin konseptisuunnittelu, sitten perussuunnittelu ja lopuksi toteutussuunnittelu. Jokaisella vaiheella on oma tarkoituksensa. Konseptisuunnittelussa määritellään toiminnan luonne ja tavoitteet, perussuunnittelussa suunnitellaan tekninen kokonaisuus ja toteutussuunnitteluvaiheessa suunnitellaan rakennusvalmis laitos.

Vaiheiden yli ei kannata hypätä. Jos siirryt suoraan toteutussuunnitteluun ilman kunnollista konsepti- ja perussuunnitteluvaihetta, rakennat laitosta epävarman pohjan varaan. Muutostarpeet tulevat tällöin esiin myöhemmin ja kalliimmalla.

Selkeä vaiheistus tarvitsee rinnalleen vahvan projektinhallinnan. Kun tavoitteet, päätöspisteet, vastuut, aikataulu ja kustannusvaikutukset ovat näkyvissä koko hankkeen ajan, investointi pysyy hallittavana ja päätökset voidaan tehdä oikeaan aikaan.

Räätälöintikyky mahdollistaa erityistarpeiden huomioinnin

Hyvä investointisuunnittelu ei perustu valmiin mallin kopiointiin, vaan asiakkaan tavoitteiden, tuotantoprosessin ja tulevaisuuden tarpeiden ymmärtämiseen. Siksi jokainen ratkaisu rakennetaan asiakkaan tarpeisiin sopivaksi.

”Suunnitteluprosessimme etenee vaiheittain tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Workshop-tyyppisissä suunnittelu- ja kehityspalavereissa kartoitamme tarpeet, arvioimme vaihtoehtoja ja kehitämme ratkaisuja yhdessä. Matkan varrella tarkastelemme useita erilaisia toteutusmalleja, joita voidaan tarvittaessa muokata hankkeen edetessä”, Salo kuvailee.

Laitetoimittajien ratkaisut ovat usein tärkeä osa kokonaisuutta, mutta valmis laite ei aina sellaisenaan vastaa tuotannon, hygienian tai tilankäytön vaatimuksia. Silloin tarvitaan suunnitteluosaamista ja räätälöintikykyä, jotta ratkaisu toimii osana juuri kyseisen asiakkaan prosessia ja tuotantoympäristöä.  

Elintarvikeala vaatii erityisosaamista

Elintarvikealan investointisuunnittelu eroaa monista muista teollisuuden aloista. Tuote- ja kuluttajaturvallisuus ovat lähtökohtia, joista ei tingitä. Hygieniasuunnittelu, allergeenien huomiointi, raaka-aineiden jäljitettävyys ja puhtaanapito ohjaavat ratkaisuja kaikilla suunnittelun tasoilla.

”Jo suunnittelun alkuvaiheessa on mietittävä, missä työtä tehdään ja miten se vaikuttaa puhtaanapitoon. Puhtaanapito on pakollinen kuluerä, ja se vaikuttaa huonejakoon, materiaalivirtoihin ja henkilöiden liikkumiseen”, toteaa projektiasiantuntija Tapio Karhu.

Myös tuotantoprosessiin tulee paneutua heti hankkeen aluksi, painottaa Elomaticin ryhmäpäällikkö Taneli Arola: ”Teknologiat, laitteet, raaka-aineiden ja tuotannon virrat sekä dokumentointi rakennetaan tuotantoprosessin ympärille. Elintarviketeollisuus on monimuotoinen, joten suunnittelu vaatii syvällistä ymmärrystä tuotantoprosesseista.”

Huolella suunnitellussa laitoksessa työskentely on sujuvaa ja tehokasta

Erityispiirteenä elintarvikealalla on myös työvoimavaltaisuus, mikä erottaa alan hankesuunnittelun monista muista teollisuuden aloista.

Työvoimavaltaisessa ympäristössä suunnittelu ulottuu paljon pidemmälle kuin vain prosesseihin ja laitteisiin. Työntekijöiden työtavat, liikkuminen, pukeutuminen ja hygieniarutiinit on otettava huomioon jo tilasuunnittelussa. Virhe, jonka voi tehdä alussa, on nähdä tila ja toiminnot toisistaan erillään.

”Tila- ja prosessisuunnittelun on edettävä rinta rinnan vaiheittain. Rakennus ja sen tilasuunnittelu tukevat valmistusprosessia. Heti aluksi kannattaa miettiä henkilökunnan sijoittuminen, toiminnan optimointi, tulevat raaka-aineet, lähtevä lopputuote ja jätteiden käsittely”, Karhu painottaa.

Tyypillisesti suunnittelun aluksi kartoitetaan työntekijöiden työnkulku ja kerätään heidän kokemuksensa suunnittelun pohjaksi. Se on arvokas lähtötieto, jota ei saa mistään muualta.

”Myös henkilöstösi viihtyvyys paranee, kun siirtymät suunnitellaan hyvin. Tämä vaikuttaa työnantajakokemukseen ja tuottavuuteen”, Arola lisää.

Sekä paikalliset että kansainväliset viranomaisvaatimukset ratkaisevia

Hygieniavaatimukset, raaka-aineiden jäljitettävyys, veden ja energian käyttö sekä näihin liittyvät viranomaisvaatimukset vaikuttavat suoraan tuotantotilojen, materiaalivirtojen ja laitevalintojen suunnitteluun.

”Elintarvikealan lainsäädäntö, standardit ja vastuullisuusvaatimukset muuttuvat jatkuvasti. Siksi hyvä suunnittelukumppani ei ainoastaan ratkaise nykyisiä teknisiä kysymyksiä, vaan auttaa asiakasta ennakoimaan tulevia vaatimuksia ja tunnistamaan ajoissa myös uusia mahdollisuuksia”, Salo kertoo.

Joissakin tapauksissa vaatimusten täyttäminen edellyttää myös laskennallista tarkastelua ja ratkaisujen optimointia. Esimerkiksi ilmanvaihdon, virtausten tai lämpöolosuhteiden suunnittelussa voidaan hyödyntää CFD-laskentaa, jonka avulla voidaan osoittaa ratkaisujen toimivuus ja hakea sekä viranomaisvaatimukset että tuotannon tarpeet täyttävä kokonaisuus.

Luotettava kumppani sanoo, mikä toimii ja mikä ei

Investoinneissa onnistuminen syntyy kokonaisuuden hallinnasta. Yhteisenä tavoitteena on löytää paras mahdollinen kokonaisuus, jossa tehokkuus, turvallisuus, käytettävyys ja investoinnin kannattavuus kohtaavat.

”Energiankulutus, sivuvirtojen hyväksikäyttö ja kiertotalousajattelu korostuvat myös jatkuvasti enemmän. Kun rakennetaan tulevaisuuden tehdasta, jonka pitää toimia 20–30 vuotta, on huomioitava tulevat vaatimukset ja tarjottava asiakkaalle mahdollisuus tuotannon optimointiin, kasvuun ja kehitykseen”, Arola painottaa.