{"id":18931,"date":"2023-04-22T16:52:05","date_gmt":"2023-04-22T16:52:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.elomatic.com\/?page_id=18931"},"modified":"2025-11-06T10:27:28","modified_gmt":"2025-11-06T10:27:28","slug":"finflo","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.elomatic.com\/fi\/teknologiaratkaisut\/virtauslaskenta\/virtauslaskenta-aerodynaamisissa-ja-kevytrakenteissa\/finflo\/","title":{"rendered":"FINFLO\u00ae"},"content":{"rendered":"\r\n
\r\n\r\n\r\n \r\n\r\n
<\/div>\r\n\r\n\r\n
\r\n
<\/div>\r\n
\r\n
\r\n
\r\n \n\n
\n
\n

FINFLO\u00ae<\/sup><\/h1>\n

FINFLO\u00ae ON Navier-Stokes-ratkaisija, joka pystyy k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n sek\u00e4 koonpuristumattomia ett\u00e4 kokoonpuristuvia virtauksia. Sit\u00e4 ryhdyttiin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jo vuonna 1987, jolloin Helsingin teknillisess\u00e4 korkeakoulussa aloitettiin virtauslaskennan tutkimusprojekti.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\r\n <\/div>\r\n <\/div>\r\n <\/div>\r\n\r\n \r\n \r\n

<\/i><\/div>\r\n \r\n<\/div>\r\n\r\n\n\n\r\n
\r\n
<\/div>\r\n
\r\n
<\/div>\r\n
\r\n
\r\n
\r\n \n\r\n
\r\n\r\n\r\n \r\n\r\n
<\/div>\r\n\r\n\r\n
\r\n <\/div>\r\n\r\n
<\/div>\r\n
\r\n
\r\n
\r\n \n\n
\n
\n
<\/div>\n\n\n\n

Itse ratkaisijan lis\u00e4ksi FINFLO-ymp\u00e4rist\u00f6 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita ty\u00f6kaluja esik\u00e4sittelyyn (laskentahilan luonti) ja j\u00e4lkik\u00e4sittelyyn (esim. visualisointi ja datan analysointi). FINFLO on tehokkaasti rinnakkaistettu, ja sit\u00e4 ajetaan niin supertietokoneilla kuin PC:ll\u00e4kin.<\/p>\n

Reynolds-keskiarvottaminen on useimmiten ainoa tapa k\u00e4sitell\u00e4 turbulenssia teknisiss\u00e4 sovelluksissa. Reynolds-keskiarvotettujen yht\u00e4l\u00f6iden kanssa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 useita eri tapoja turbulenssin mallintamiseksi. FINFLOssa turbulenssi pystyt\u00e4\u00e4n simuloimaan niin yksinkertaisilla algebrallisilla malleilla (Baldwin-Lomax, Cebeci-Smith) kuin Reynoldsin j\u00e4nnitysmenetelm\u00e4ll\u00e4kin. Kaikkein yleisimm\u00e4t turbulenssimallit (k-\u03b5 ja SST k-\u03d6) ovat kaksiyht\u00e4l\u00f6malleja, toisin sanoen virtausta kuvaavien perusyht\u00e4l\u00f6iden lis\u00e4ksi ratkaistaan kaksi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 differentiaaliyht\u00e4l\u00f6\u00e4. Turbulenssin simulointi ainakin osittain ajasta riippuvana ilmi\u00f6n\u00e4 on kuitenkin yleistym\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s teknisiss\u00e4 sovelluksissa. FINFLOssa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nkin aerodynaamisissa sovelluksissa paljon DES-menetelm\u00e4\u00e4 (detached eddy simulation) ja siit\u00e4 edelleen kehitettyj\u00e4 turbulenssin kuvaustapoja.<\/p>\n

Aerodynamiikan simulointien lis\u00e4ksi FINFLO-koodia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lukuisissa muissa sovelluksissa, joista yksi t\u00e4rke\u00e4 esimerkki on py\u00f6riv\u00e4t koneet. Koodia on k\u00e4ytetty pumppujen ja laivojen potkureiden simuloinnissa (kokoonpuristumaton virtaus) sek\u00e4 suurnopeuskompressoreissa, joissa virtaus on kokoonpuristuvaa.<\/p>\n

Oma laskentakoodi tuo er\u00e4it\u00e4 etuja. Jos simuloinnissa tarvitaan sellainen numeerinen malli, jota ei viel\u00e4 ole, sellainen voidaan helposti ja viiveett\u00e4 implementoida malliin. Uusia tapoja mallintaa turbulenssia voidaan testata l\u00e4hes v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, kun ne on kehitetty.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\r\n <\/div>\r\n <\/div>\r\n <\/div>\r\n\r\n \r\n<\/div>\r\n\r\n\n\n\r\n
\r\n\r\n\r\n \r\n\r\n
<\/div>\r\n\r\n\r\n
\r\n <\/div>\r\n\r\n
<\/div>\r\n
\r\n
\r\n
\r\n \n\n
\n
\n

FINFLO-ratkaisijaa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 simuloimaan lentokoneen ohjausta<\/h4>\n\n\n\n