Elomatic Logo

Visions of Tomorrow – Engineered Today

World map
Energiateollisuuden referenssit
Energiatulevaisuuden johtaminen

Energiatulevaisuuden johtaminen

Meneillään olevan energiamurroksen aikana energiankäytön ja -hallinnan riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen on erittäin tärkeää, niin teollisuudessa kuin energiatoimialalla. Vaikka tulevaisuuden haasteet ovat suuria, on tärkeää tarttua niihin ja lähteä johtamaan energiatulevaisuutta hallitusti. Näin toimenpiteet saadaan käyntiin ajoissa ja keskitettyä ne olennaisiin kohteisiin.

Energiatulevaisuus on varsin uusi käsite, eikä sille ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Se voidaan kuitenkin määritellä energiantuotannon, -jakelun ja -käytön tulevaisuustilaksi, meneillään olevan energiamurroksen aikana ja sen jälkeen. Vastaavasti energiatulevaisuuden johtaminen on systemaattinen menetelmä tarkastella yrityksen toiminnan nykytilaa, muodostaa sen pohjalta mahdollisia tulevaisuusskenaarioita sekä määrittää toimenpiteet haluttuun tulevaisuustilaan pääsemiseksi. Yrityksen näkökulmasta menetelmän avulla luodaan jatkuva, olemassa olevaan johtamisjärjestelmään sisällytettävissä oleva toimintamalli.

Energiatulevaisuutta voidaan avata sellaisten tekijöiden ja muutosvoimien kautta, joilla on vaikutusta energiayhtiöiden ja tuotantolaitosten liiketoimintaan tulevaisuudessa. Näitä tekijöitä ovat ainakin seuraavat:

  1. Globaalit megatrendit

    Globaalit megatrendit vaikuttavat meidän kaikkien elämään ja varsin moni niistä liittyy tarve kestävään kehitykseen ja puhtaampaan huomiseen. Erityisesti muutosta on tulossa energiasektorilla ja teollisuudessa.

  2. Energiapolitiikka ja sen ennakoitavuus

    Energia on aina ollut yksi politiikan merkittävistä työkaluista säilyttäen paikkansa tulevaisuudessakin. Ulkopoliittisella tasolla kamppailu energiaresurssien hallinnasta kiristyy ja sitä käytetään myös jatkossa yhtenä työkaluna valtiollisessa vaikuttamisessa. Samaan aikaan hiilineutraalisuustavoitteet pitävät energia-asiat mukana myös muussa poliittisessa keskustelussa. Yritysten näkökulmasta politiikan ennakoitavuus tulee olemaan olennaisessa osassa.

  3. Yhteiskunnallinen muutos ja kulutustottumusten muutokset

    Pyrkimys hiilineutraalisuuteen, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen ovat globaalisti merkittäviä megatrendejä. Käytännössä tämä tulee näkymään energiatoimialalla energiaratkaisujen laajentumisena ja monimutkaistumisena. Nykyinen, lähes keskitetty energiantuotanto muuntuu tulevaisuudessa vähitellen hybridiratkaisuiksi ja hajautetuksi energiantuotannoksi.

  4. Energialiiketoimintamallien muutos ja rahoitustarpeet

    Tulevaisuudessa tulemme näkemään muutoksia energiankäyttömäärissä ja -tavoissa. Muutos haastaa energiayhtiöt arvioimaan hinnoittelu- ja tariffirakenteitaan. Eri hintakomponenttien välinen suhde muuttuu ja esimerkiksi perinteiset hinnoittelumallit saavat seurakseen uusia. Kehitys tulee muuttamaan myös energiatoimialan ja teollisuuden investointi ja rahoitustarpeita.

  5. Energiantuotannon hajauttaminen ja uudet energiantuotantomuodot

    Käytettäviin energiajakeisiin on myöskin tulossa paljon muutoksia. Fossiilisista polttoaineista (ml. turve) halutaan päästä eroon ja luonnollisesti nämä korvataan joillakin muilla energiajakeilla. Puuraaka-aine aiheuttaa jatkossa yhä suurempaa kilpailua metsäteollisuuden, energiantuottajien ja todennäköisesti kemianteollisuuden välille. Pidemmällä tähtäimellä myös hiilidioksidin talteenotto, Power to X -teknologia ja pienydinvoima (SMR) voivat olla osa energiantuotanto ja käyttöä.

  6. Yhteiskunnan sähköistyminen

    Yhteiskunnan sähköistyminen on yksi vahvoista megatrendeistä. Muutoksia tulee kulutuspuolelle mm. kotitalouksien lämpöpumppujen ja sähköautojen lisääntyessä. Toisaalta isoja muutoksia on menossa sähköntuotantopuolella, jossa esimerkiksi tuulivoiman osuus kasvaa hyvin nopeasti. Myös teollisuus sähköistyy vauhdilla. Jatkossa myös sähkön ja lämmön käyttö nivoutuvat yhä enemmän toisiinsa.

  7. Datatalouden uhat ja mahdollisuudet

    Datatalous on merkittävä kokonaisuus koko yhteiskunnan kannalta. Lisääntyvässä määrin asioita hoidetaan digitaalisessa muodossa, jolloin asioista tulee yhä läpinäkyvämpiä ja jäljitettävämpiä. Perinteinen teollisuus ei ole ollut digitaalisen murroksen etulinjassa, mutta viime aikoina yhä enemmän toimintoja on alettu tehdä digitaalisessa muodossa. Tämä vaatii kuitenkin aktiivista osaamisen kehittämistä ja uusien työkalujen ennakkoluulotonta hyödyntämistä.

  8. Kriittisten resurssien ja osaamisen varmistaminen

    Tulevaisuuden työntekijöiden osaamistarpeet ovat hyvin erilaisia kuin tänä päivänä. Energiayhtiön kannalta laaja-alainen osaaminen korostuu ja erityisesti vahva asiantuntijaverkosto auttaa toimimaan tehokkaasti. Myös varautuminen erilaisiin kriiseihin korostuu, minkä tarpeen Covid-19 on näyttänyt.

  9. Energiatehokkuus

    Energiatehokkuus on yksi merkittävimmistä ja samalla kustannustehokkaimmista keinoista päästä kohti hiilineutraalisuutta. Vaikka monessa tapauksessa ”matalalla roikkuvat hedelmät” onkin jo poimittu, löytyy edelleen toteuttamiskelpoisia tehostamistoimia. Digitalisaatio tuo energiatehokkuustyöhön uusia mahdollisuuksia ja jatkossa esimerkiksi energiatehokas ohjaaminen tulee olemaa osa teollisuuden ja energiatuotannon arkipäivää.

  10. Kysyntäjousto

    Kysyntäjoustosta on puhuttu hyvin paljon suunnattuna kuluttajille, mutta jatkossa myös teollisuus tulee hyödyntämään kysyntäjouston luomia liiketoimintamahdollisuuksia osana toimintaansa. Käytännössä liiketoiminta realisoituu sähkökaupan ja reservimarkkinoiden työkalujen avulla tai vaikkapa sopimuksella paikallisen lämpöyhtiön kanssa. Tämä tulee vaatimaan yritykseltä aivan uutta ajattelumallia ja osaamista, jotta markkinalta on saatavissa hyötyjä.

  11. Teollinen kiertotalous ja hiilineutraalisuus

    Teollinen kiertotalous on hyvin laaja käsite, mutta tässä yhteydessä siitä voidaan puhua yhtenä työkaluna teollisuuden pyrkimyksessä kohti hiilineutraalisuutta. Merkittävä periaate tässä ajattelussa on niin kutsuttu kaskadiperiaate, jossa raaka-aineiden käyttö asetetaan tärkeysjärjestykseen resurssitehokkuuden aikaansaamiseksi. Esimerkiksi puusta tehdään ensin korkeamman jalostusasteen tuotteita, jotka uusiokäytetään tai kierrätetään ja vasta viimeiseksi hyödynnetään energiaksi. Tätä kautta säästetään sekä neitseellisiä materiaaleja, että pienennetään tuotannon energiankäyttöä. Tulevaisuudessa kiertotalous tulee olemaan yhä vahvemmin hiilineutraalisuustyön teollinen ulottuvuus.

 


Ota yhteyttä

Contact Us

Teemu Turunen

Ryhmäpäällikkö, Energy -yksikön Energy Consulting -ryhmä

gsm: +358 400 379 940
email: teemu.turunen@elomatic.com