Elomatic Logo

Intelligent Engineering

World map
Näin syntyy käyttäjäkeskeinen valvomo

Näin syntyy käyttäjäkeskeinen valvomo

Käyttäjäkeskeiselle valvomolle on helppo luetella ominaisuuksia: tilannetietoutta ja päätöksen tekoa tukeva, toimintavaatimusten mukainen, eri käyttäjät ja työtehtävät huomioiva, ergonominen sekä tulevaisuuteen mukautuva. Toisin sanoen toimiva ja turvallinen ympäristö, jossa valvonta ja muut tehtävät pystyvät hoitamaan tehokkaasti ja virheettömästi. Käyttäjäkeskeisen valvomon ominaisuuksien luettelemiseen verrattuna toteuttaminen onkin asteen verran vaikeampaa. 

Valvomot ovat kehitys- ja suunnittelukohteina erittäin haastavia, mutta monipuolisen suunnitteluryhmän, osallistavan suunnittelun, uuden teknologian ja suunnittelukohteiden kokonaisvaltaisen integroimisen avulla tämäkin haaste on ratkaistavissa. 

Ongelmat valvomoiden kehitystarpeiden taustalla 

Valvontatyö on lisääntynyt tasaisesti automaatioasteen kasvun myötä ja valvottavien prosessien kasvanut seuranta ja hallinta luovat suuria haasteita valvontajärjestelmille. 

Käyttöliittymien pitäisi toimia operaattorille ”ikkunana” valvottavaan kohteeseen, mutta yleensä tunne voi olla enemmänkin prosessin valvontaa avaimen reiästä. Näyttömäärän lisäämisellä ja näyttöruutujen jakamisella useampaan ikkunaan on pyritty lisäämään näkyvillä olevaa tietoa, mutta tiedon hajallisuus estää selvän kokonaiskuvan muodostamista prosessin tilasta tai ohjauksen vaikutuksesta prosessiin. Usein vain kokenut operaattori pystyy hahmottamaan oleellisen tiedon informaatiotulvasta, navigoimaan sujuvasti oikean tiedon löytämiseksi ja toteuttamaan ohjauksia vakaasti. 

Käyttöliittymäongelmien lisäksi valvomoiden kehitystarpeiden taustalta löytyy myös muita ongelmia. Koska valvomot ovat ohjauskeskuksien lisäksi toimintaympäristöjä, joissa tehdään erityyppisiä työtehtäviä, nousevat esimerkiksi tilan, työpisteiden ja ympäristötekijöiden toiminnallisuusongelmat usein esiin. Liiallinen taustamelu, läpikulusta aiheutuvat häiriöt ja asiaton oleskelu valvomotilassa ovat valitettavan monen valvomon arkipäivää, koska oheistoimintojen suunnittelu tilaan on epäonnistunut. Satunnaisia häiriöitä voivat aiheuttaa myös tilan muut käyttäjät, kuten siivoojat, tavarantoimittajat tai vierailijat, jos heidät on jätetty tilan suunnittelun yhteydessä huomioimatta. 

Työpisteiden ja kalusteiden sijoittelun epäonnistuminen näkyy valvomotyössä kommunikointiongelmina, epäergonomisena työskentelynä ja tehottomuutena. Lisäksi ympäristötekijät, kuten valaistus ja melu, tuottavat ongelmia valvomotyön viihtyvyydelle ja tehokkuudelle ja usein niitä pyritään korjaamaan jälkikäteen erilaisilla virityksillä. Edellä mainitut valvomotilan ja käyttöliittymien ongelmat ovat todellisuutta useissa valvomoissa, joten tarvetta käyttäjäkeskeisten valvomoiden kehittämiselle on paljon.


Virtuaaliympäristössä vuorovaikutteisuus auttaa muun muassa suunnitteluratkaisujen perustelussa, vertailussa ja valinnassa

Onnistumisen avaimina kokonaisvaltainen suunnittelu, suunnitteluryhmän osaaminen ja käyttäjätiedon hyödyntäminen

Valvomoiden ongelmiin pyritään reagoimaan mahdollisuuksien mukaan. Yleensä ongelmia ratkaistaan tai siirretään eteenpäin ”päälleliimaus-periaatteella” kehittämällä yhtä osa-aluetta kerrallaan; esimerkiksi lisäämällä näyttöjä vapaisiin paikkoihin ja hankkimalla yksittäisiä kalusteita. 

Koska kaikki valvomon osa-alueet ovat toiminnalliselta kannalta katsottuna toisistaan riippuvia, on ne integroitava myös suunnittelun aikana onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Yhden osa-alueen kehittäminen irrallaan toisista voi heikentää kokonaisuuden toimivuutta. Siksi kokonaisvaltaisessa suunnittelussa valvomotilan, oheistilojen, kulkuyhteyksien, valvomohuoneen layoutin, työpisteiden, kalustuksen, liitettävän teknologian ja käyttöliittymien suunnittelu integroidaan yhdeksi suunnittelukokonaisuudeksi tai huomioidaan yhden osa-alueen kehittämisen yhteydessä sen vaikutukset muihin osa-alueisiin. 

Kokonaisvaltainen suunnittelu kehitysprojektissa vaatii suunnitteluryhmältä monipuolista asiantuntijuutta. Suunnitteluryhmästä on löydyttävä mm. ergonomian, käytettävyyden, rakennussuunnittelun, informaatiojärjestelmien, valvomoteknologian ja prosessien tietämys. 

Monipuolisen suunnitteluryhmän ja ryhmän onnistuneen yhteistyön lisäksi avainasemassa ovat myös valvomoissa työskentelevät henkilöt ja heidän tuominen kiinteäksi osaksi suunnittelutyötä. Heidän avullaan kerätään eri menetelmiä hyödyntäen suunnittelukohteelle olennaista, käyttäjää ja käyttötilannetta koskevaa tietoa eli käyttäjätietoa. Käyttäjätiedon avulla määritetään valvomon suunnitteluun liittyvät vaatimukset, tuotetaan käyttäjän kannalta oikeita suunnitteluratkaisuja sekä varmistutaan oikeiden valintojen tekemisestä. Käyttäjätiedon hyödyntämisen avulla voidaan taata, että uuden valvomon tai sen osa-alueen suunnitelmat vastaavat käyttäjien ominaisuuksia ja tottumuksia sekä erilaisia käyttötilanteiden tarpeita nyt ja tulevaisuudessa.

Standardien ja uuden suunnitteluteknologian käyttö 

Olemassa olevat valvomoiden ergonomia- ja käyttöliittymästandardit määrittävät hyvät lähtökohdat ja ohjeistukset käyttäjäkeskeisen valvomon suunnittelulle. Niissä huomioidaan tilaan, työpisteisiin, näyttöihin ja ohjaimiin sekä ympäristön suunnitteluun liittyvät asiat. Standardeja noudattamalla sekä käyttäjätietoa ja suunnitteluryhmän asiantuntijuutta hyödyntämällä saadaan toteutettua toimivia käyttöliittymä- ja tilaratkaisuja. 

Käyttäjäkeskeinen käyttöliittymä tehostaa operaattorin päätöksentekoketjua: havaitsemisen helppoutta, tilannetietoisuutta, muistin kuormittamattomuutta ja toiminnan virheettömyyttä. Onnistunut valvomotilan layout tukee kaikkia siellä tehtäviä toimintoja ja työtehtäviä. Lisäksi valvomo on mukautettavissa erikoistilanteisiin, kuten esimerkiksi muuttuvaan miehitysvahvuuteen. Ruokailulle ja ryhmätyöskentelylle on omat tilansa ja kulkuyhteydet ovat toimivia ja häiriöttömiä. Valvomohuoneen layoutin suunnittelussa on huomioitu työpisteiden eli ohjauspaikkojen määrä, sijoittelu ja keskinäiset vuorovaikutus- ja näkyvyysvaatimukset. Työpiste- ja kalustusratkaisuissa on huomioitu tilantarve, näkemisen ja kuulemisen vaatimukset, käyttäjien mittasuhteet ja toimintaedellytykset sekä vuorovaikutustarpeet. Näyttöjen määrä ja sijoittelu on optimoitu vastaamaan tilassa tehtävää valvontatyötä. Operointialue on rauhoitettu ja ympäristötekijät on suunniteltu edistämään valppautta ja tarkkaavaisuutta. 

Virtuaalistudio takaa onnistuneen lopputuloksen 

Jotta voidaan varmistua, että edellä mainitut ominaisuudet toteutuvat, tulee suunnitelmien toimivuutta pystyä testaamaan käyttäjillä ennen niiden toteuttamista. Uuden teknologian hyödyntäminen on ratkaisu tähän haasteeseen. Virtuaalistudiossa operaattorit ja muut tilan käyttäjät pääsevät alustavien käyttäjäkeskeisten valvomosuunnitelmien ”sisälle” ja uuden kypäränäyttöteknologian avulla katselmointi voidaan toteuttaa erittäin tehokkaasti. Uusi teknologia mahdollistaa myös suunnitelmien vuorovaikutteisen testaamisen eli uutta valvomomallia voidaan muokata reaaliaikaisesti esimerkiksi kalustuksen, sijoittelun, valaistuksen ja sisustuksen kautta ja tarkastella samalla niiden vaikutusta tilan toimivuuteen. 

Testauksen aikana operaattorien ja muiden tilankäyttäjien sekä suunnittelijoiden on helppo keskustella suunnitelmista ja tilan toimivuudesta. Suunnittelija voi perustella tehtyjä suunnitteluratkaisuja, esimerkiksi pöytien korkeussäädön vaikutusta näyttöjen sijoitteluratkaisuun ja käyttäjät voivat antaa palautetta, esimerkiksi kalusteiden sijoittelun vaikutuksesta omien työtehtäviensä suorittamiseen. Myös vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen vertailu ja valinta voidaan tehdä tietoperustein, kun käyttäjät voivat nähdä ratkaisut toiminnallisella tasolla ja testata niiden vaikuttavuutta. Esimerkiksi erilaisten työpiste-layoutien vertailu eri työtehtävien kannalta voidaan toteuttaa helposti virtuaaliteknologiaa hyödyntämällä. 

Onnistuneen suunnittelun ja lopputuotokseen tyytyväisten käyttäjien kannalta on tärkeää, että toteutettavista ratkaisuista voidaan keskustella jo suunnitteluvaiheessa ja valita ratkaisut perustuen käyttäjien toimintaan ja mielipiteisiin. 

Testaustilanteilla voidaan ennakoida mahdollisia yllätyksiä  

Myös käyttöliittymien toimivuuden testaaminen ja käytettävyystutkimus voidaan toteuttaa virtuaaliympäristössä. Virtuaaliympäristössä voidaan simuloida esimerkiksi häiriötapahtumia ja hyödyntää simulaatiotilanteessa kerättävää käyttäjätietoa tilan ja käyttöliittymän jatkokehittämisessä. Erilaiset testaustilanteet toimivat siis tärkeänä osana suunnittelu- tai kehitysprojektia, koska ne mahdollistavat käyttäjätiedon tehokkaan keräämisen jo alustavista suunnitelmista suunnittelutyössä hyödynnettäväksi. 

Projektin myöhemmässä vaiheessa testaustilanteella voidaan myös varmistua siitä, etteivät suunnitelmat vaadi toteutuksen yhteydessä lisäkorjailuja. Toisin sanoen suunnitelmien toimivuustestauksen avulla voidaan jo suunnitteluvaiheessa varmistua, että suunnitellut valvomoratkaisut tulevat toimimaan myös käytännössä.

Ota yhteyttä